Kuntoutuksen salaisuus on kuin palmunlehteen kääritty Mojito - ulkopuoli on kuin pintatunto ja sisältö kuin syvätunto. Heinä-, elo- ja syyskuu ovat olleet kuntoutuksen osalta syvätunnon palautumisaikaa. Syvätuntoa tarvitaan, jotta joku kaunis päivä kävely oikeasti onnistuisi.
Välillä tulee päiviä, jolloin on hermokipuja ja liikkuminen on lähes olematonta. Silloin tuntuu, että on pitää nostaa niin sanotusti punainen pystyyn kuten espanjalaisessa syö-niin-paljon-kuin-jaksat-paikoissa eli silloin, kun pöydällä oleva puutappi on punainen pää pystyssä, niin kokki ei enää tarjoilet lihavartaitaan.
Ja porilaistahan ei parane punainen pystyssä -päivinä "hoppuuttaa", sillä "hoppuuttamalla" porilainen ei liiku mihinkään. Noina punainen pystyssä -päivinä pitää vain ottaa rennosti ja levätä tai hoidattaa itseään tavalla tai toisella - hieronta ja kaikki vyöhyketerapiamainen käsittely vahvistavat hyvää oloa ja auttavat jaksamaan.
