perjantai 3. huhtikuuta 2015

"En minä ole mikään Jeesus, joka ylösnousemusta harrastaa" lausui Jari - ei ylösnousemusta Raamatullisessa mielessä, mutta nouseminen makuulta omin voimin ylös on tavoite


Pitkäperjantain 3.4.2015 kunniaksi tai sen inspiroimina päätimme Jarin kanssa aloittaa elämämme ensimmäisen blogin. Osasyy blogin aloittamiseen oli kymmenet tsemppitoivotukset ja kuulumiskyselyt.

Blogin aihe eli makuumatka on monille kipeä ja rankka, mutta sen viesti on vankka - eletään päivä jokainen kuin se olisi viimeinen; ei jätetä asioita selvittämättä, jotta voimme elää pelkäämättä.

Meidät jokaisen pysäyttää jokin - Jarin pysäytti kaularangan pari leikattua pullistumaa, jotka veivät toimintakyvyn. Toivottavasti toistaiseksi, jotta Jarin makuumatkasta tulee voimaannuttava tarina.

Makuumatkapaikkana oli Puijon sairaala 17.-30.3.2015 ja sen jälkeen makuumatkapaikaksi vaihtui Töölön sairaala. Puijon sairaalassa oli erinomainen palvelu 24/7 - titaanilla niska tuettiin ja jälkimainingit (kuten keuhkokuume ja veritulppa) tainnutettiin. Töölön sairaalassa alkoi sitten toinen tahti - kiinnitettiin rintaan soittokello, jota huitaisemalla saa apua kuten kropan kääntelyä ja tarpeeseen tabuja.